Aihearkisto: Piha

Kesähuoneen kasvojenkohotus

Lomalla olen ehtinyt sisustelemaan ja maalaamaan ulkopuolelta ihanan kesähuoneeni. Ulkomaali oli jo ihan kamalassa kunnossa eikä värikään oikein miellyttänyt silmää. Halusin mökistä punaisen niin kuin kanalammekin, jotta ihanat pikku piharakennuksemme olisivat saman sävyiset. Maalaus tuntui etukäteen pikkuhommalta, mutta olikin isompi ja aikaavievämpi kuin osasin arvata. Suurin työ oli lappeitten ja kuistin katon maalauksessa, nämä kun olivat puupinnalla, joka oli vuosien saatossa tummunut aikalailla. Valkoista maalia olisi pitänyt sutia aika monta kerrosta jotta se olisi peittänyt tumman puun. Maalasin kuistin katon ja mökin sivujen lappeet kolmeen ja takaosan lappeet kahteen kertaan. En ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen, mutta ajattelin säästää sekä aikaa että itseäni ja jättää neljännen maalikerroksen haaveeksi, hartiat olivat tarpeeksi jumissa jo tästäkin. Nyttemmin en enää huomaa mitään moittimista maalauksessa, johtuen varmaankin siitä, että mökissä ei juurikaan tule katseltua ylöspäin.

Mökki ennen:

Mökki nyt:

Sisälle kesähuoneeseen laitoin sängyn katokseksi Ikean hyttysverhon. Oi, kuinka ihanan prinsessamaisen säväyksen se antoi! Löysin varastomme kätköistä toisen samanlaisen tuolin pöydän toiselle puolen, nyt pöydän äärellä mahtuu juomaan teetä kahdestaan. Lisäksi tein pienestä johtokelasta sängyn viereen yöpöydän, tarkoitus on maalata se valkoiseksi jossain vaiheessa.

Ulko-oveen täytyi tietenkin tuunata kyltti vanhasta ovikyltistä. Tästä alunperin nuhjuisesta vanhasta leikkimökistä on tullut minulle ihana rakas kesähuone, jossa voi toteuttaa itseään ja jonka voi sisustaa ihanan hörhelöiseksi ja prinsessamaiseksi.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Piha, Vanhan tuunausta, Yleinen

Puutarhajuhlat

Halusimme järjestää ystävillemme puutarhajuhlat nyt kun pihamme on siinä kunnossa, että sinne viitsii päästää muitakin kuin talonväkeä. Meillä ei ole vielä kesäkeittiötä tai grillikatosta, joten päätimme tehdä juhla-alueen etupihalle kesähuoneen (leikkimökin) edustalle.

Mieheni kuskasi työpaikalta trukkilavoja sekä kahden kokoisia kaapelikeloja, joista teimme pöytiä ja istuimia. Isot kelat olivat juuri sopivan kokoisia pöydiksi. En käsitellyt tai maalannut niitä millään, sillä tarkoitus on hankkiutua keloista eroon ennen talvea koska niitä on vaikea varastoida mihinkään. Pöytäliinoina käytin kirpparilta muutamalla eurolla ostamiani valkoisia liinoja, ne sopivat hyvin ulkokäyttöön. Lisäksi tein vanhoista äitini kätköistä löytyneistä lakanoista pari neliön mallista pöytäliinaa, joihin tein reiän keskelle aurinkovarjoa varten. Aurinkovarjo sujahti hyvin kelan keskellä olevaan reikään ja pysyi tukevasti pystyssä. Tein pöytäliinoihin painot kiertämällä rautalankaa pienten kivien ympärille, jotka kiinnitin verhonipsuihin.

Kelajakkaroista osan päällystin tilkkutöistä ylijääneillä vanuilla ja vanhoilla tarpeettomilla kankailla. Nidoin kankaan jakkaran alareunasta kiinni, lopputulos oli yllättävän siisti. Osalle en tehnyt muuta kuin laitoin taljan tai viltin pehmusteeksi. Loppuillasta kun porukka väheni ja osa jakkaroista jäi vapaiksi, viltit tekivät kauppansa lämmikkeinä.

Tein vieraille sohvan kuudesta trukkilavasta, kaksi lavaa vierekkän ja kaksi päällekkäin sekä selkänojaksi kaksi lavaa pystyyn vierekkäin. Ruuvasimme selkänojan kiinni istuinosaan parilla kulmaraudalla/lava. Pehmusteeksi laitoin ohuen vieraspatjan, selkänojan ja patjan päälle heitin samanlaiset jo käytöstä poistetut sängynpeitteet ja selkänojan pehmikkeeksi keräilin erilaisia tyynyjä. Sohva ajoi asiansa, joskaan ei ollut ihan paras istuttava, koska selkänoja on aika kaukana nojattavaksi.

Koristelin telttaa ja autokatostamme viirinauhalla, jonka ompelin muutamasta erilaisesta kankaasta ja kanttinauhasta. Homma oli tosi helppo, leikkasin harkkosaksilla kolmioita (leveys 10cm ja korkeus n. 20cm), jotka ompelin kanttinauhaan jättäen kolmioiden väliin vajaan 10cm:n raon. 11-vuotias tyttäreni auttoi sekä leikkaus- että ompeluhommassa, sillä tätä viiripötköä tuli aika pitkästi. Viirit toivat tosi paljon juhlan tuntua pihaan ja hyvää niissä on myös se, että niitä voi käyttää uudelleen seuraavissa juhlissa.

Jännäsimme koko viikon tulevan juhlalauantain säätä, sääennuste lupasi aika mojovaa sadetta. Ostimme yhden isomman kunnon aurinkovarjon bändin poikien suojaksi ja pari Jyskin kymmenen euron pikkuvarjoa kelapöytien päälle. Kauppareissulla löysimme Citymarketista tosi edullisen, mutta aika hintelän 3x6m:n kokoisen katoksen ja päätimme ostaa sen isomman sateen varalle. Saimme koottua aika kivan oleskeluryhmän, jossa pysyisi myös suojassa sateelta. Onneksemme juhlapäivänä ei kuitenkaan satanut kuin pari pikku pisaraa!

Juhlat onnistuivat täydellisesti. Syötävää ja juotavaa oli monenlaista ja riittävästi, koska toteutimme kekkerit nyyttäriperiaatteella. Vanhimman tyttären poikaystävä ja heidän pari kaveriaan viihdyttivät meitä ihanalla livemusiikilla ja kaikki vieraat (plus tietenkin isäntäväki) olivat rennolla ja hyvällä tuulella. Tarkoitus on tehdä näistä puutarhajuhlista jokakesäinen perinne.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Piha, Vanhan tuunausta, Yleinen

Kanala

Olemme haaveilleet kesäkanoista siitä lähtien kun aloimme haaveilla omakotitalosta. Keväällä sain ajatuksen, että miksipä ei otettaisi kanoja jo tänä kesänä, mitäpä sitä pidempään odottamaan. Maaliskuussa varasin meille kolme munivaa kanaa ja heti kun lumet sulivat, aloimme nikkaroimaan tuleville kesäasukeille koppia ja aitausta.

Kolme kanaa ei tarvitse paljoa tilaa, joten teimme kopin kahden eurolavan päälle. Alle vain vähän soraa, sekä kulmiin ja keskelle harkot. Sitten lankkua ja lautaa ympärille niin, että rakennus alkaa muistuttamaan koppia.

Kuulostaa helpolta, mutta näin amatöörirakentajille oli kova ponnistus suunnitella ja rakentaa samanaikaisesti. Meillä ei ollut kovin tarkkaa suunnitelmaa miten kopperon teemme. Ainoa suunnitelma oli, että sen rakentamisessa käytetään mahdollisimman paljon materiaalia, jota meillä jo on. Puutavara löytyi lautapinosta, jonka edellinen asukas jätti tontille, peltikatto on talomme kattoremontista jääneistä vanhoista pelleistä.

Ikkunaruutu on kauan mukanani kulkenut kirpparilöytö. Olen joskus aikonut kehystää siihen ristipistotaulun, mutta ikkuna on aika painava ja siksi aika hankala ripustaa seinälle. Nyt se vihdoin löysi paikkansa kanakopista.

IMG_6039

Ulkohäkkiä verten jouduimme ostamaan kaiken puutavaran, koska halusimme tehdä sen kestopuusta. Häkistä piti alunperin tulla pienempi, mutta koska meillä on runsaasti tilaa tontillamme, päädyimme tekemään häkistä yli tuplasti isomman kuin mitä ensin suunnittelimme. Voihan olla että haluamme joskus ottaa enemmän kuin kolme kanaa, niin ei tarvitse sitten heti alkaa laajentamaan.

Ahersimme kanalan kimpussa kaksi viikkoa. Huhkimme pihalla joka ilta töiden jälkeen ja kaikki lauantait ja sunnuntait. Nikkarointi oli yllättävän aikaavievää, välillä tuntui ettei kanala valmistu ikinä. Osasyynä oli varmasti se, ettemme ole mitään ammattilaisia ja joka vaiheessa piti miettiä ja pähkäillä miten edetään. Oli juhlavaa päästä sisustusvaiheeseen!

Teimme munintakopin laatikosta, joka löytyi samaisesta edellisten asukkaiden jättämästä lautapinosta. Toiselle puolelle koppia teimme ohuesta koivunrungosta orret. Pohjalle levitimme kuivaa heinää ja laitoimme juoma- ja rehuautomaatin roikkumaan katosta. Odotamme jännityksellä, miten kanat tulevat viihtymään kopissaan!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kanala, Piha

Kukkaloistoa

Keväällä sain työkaveriltani perennojen juurakoita, joista mahdutin suurimman osan silloin tekeilläolevaan kukkapenkkiini. Suikeroalpi ei kuitenkaan mahtunut oikein mihinkään eikä meinannut millään löytää paikkaa pihastamme. Tykkään yli kaiken maanpeittokasveista enkä tietenkään halunnut heittää juurakoita menemään, onneksi sainkin loistoajatuksen istuttaa suukeroalpia pihalla olevan ison kannon juurelle. Kanto on hankalassa paikassa ruohonleikkuuta ajatellen, joten mikä olisikaan helpompaa kuin kasvattaa maata myöten menevää kukkaa siinä.

En ole mikään leikkokukkaihminen, harvoin ostan kotiin maljakkoon kukkia vaikka ne ihania ovatkin. En vain osaa hoitaa niitä ja pian ne nuupahtavat tai niiden vesi alkaa haisemaan jne. Eilen syysmyrsky riepotteli kukkiani ja hain kaatuneita ja katkelleita ihania silkkikukkia sisälle maljakkoon. Näiden hoitamisen kanssa ei tarvitse pinnistellä, olisihan ne muutenkin menneet kompostiin. Ehkä saan jatkettua maljakossa niiden kukintaa vähän kauemmin kuin ulkona katkenneena.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Piha, Yleinen

I <3 Komposti

Olen jostain ihmeen syystä aina omakotitalossa asuessani halunnut lämpökompostoria, mutta se on jäänyt hankkimatta korkean hinnan takia. Olen luullut, että Biolan on ainoa olemassaoleva lämpökompostori, mutta keväällä näin ihan sattumalta rautakaupan mainoksen, jossa mainostettiin inhimillisen hintaista Aerobin-lämpökompostoria ja eikun oitis ostamaan! Myyjä kertoi tämän kompostorin olevan huonompi laadultaan kuin Biolan, joka varmaankin on se kompostorien mersu, mutta ajattelin nyt kuitenkin kompostoida volkkarilla, ihan vaan hintasyistä. 450e kompostorista on mielestäni kova hinta, tuon 170e voin juuri ja juuri maksaa. Joten Aerobin peräkonttiin ja kotiin kasaamaan sitä!

image

Eihän se mikään kaunistus ole, mutta asiansa ajaa. Sen sijaan tämä tiskipöydällä tönöttävä astia on mielestäni kaunotar:

image

Biojättet on kätevä kerätä tähän, kansi peittää hajut (joita ei ehdi kyllä juurikaan tulla muullon kuin tosi kuumina hellepäivinä) ja astia on sopivan kokoinen päivän-parin jätteille. Laitan pohjalle talouspaperin, jotta jätteet irtoavat helpommin pohjasta kun kippaa ne kompostoriin.

Minun on jotenkin vaikea uskoa, että biojätteistämme tulisi hyvinkin nopeasti hajonnutta kompostia, siksipä urkin ja möyhin vähän väliä ihan intopinkeänä kompostoriamme 😀

image

Komposti tarvitsee myös jälkikompostoinnin, jota varten nikkaroin vanhoista trukkilavoista kehikon. Irroittelin seiniin tulevista lavoista kaksi ylintä ”jalkaa”, oveksi tulevasta lavasta irroittelin kaikki kolme. Seinäkappaleistakin olisi toki voinut irroittaa kaikki, mutta jätin alimmat vähän niinkuin tueksi maata vasten. Kahteen kulmaan ruuvasin kulmaraudat ja etuosaan kaksi saranaa. Helppoa kuin heinänteko!

Kääntelin seinäpalaset niin, että kompostikehikko näyttää lähestymissuunnasta hyvältä, eikä naulat, joilla jalat olivat kiinni, törrötä näkyvillä. Pohjalle laitoin yhden jo melko lahon lavan (josta irroitin kaikki jalat). Pohjaahan ei välttämättä tarvisi ollenkaan, mutta ajattelin että se saattaisi auttaa ilmankierrossa. Toivottavassti madot löytävät tiensä kompostiin noista lautojen raoista 🙂

Hintaa tälle hökötykselle tuli n. 10e (lavat olivat ilmaisia, edellisen asukkaan tälle tontille jättämiä) ja aikaa nikkarointiin meni tällä mökkihöperöllä pari tuntia.

Laskeskelin, tuleeko kompostoinnista säästöä jätekuluihin ja tulin siihen tulokseen että suurin etu lienee kompostoinnin ilo. Menee aika kauan, että ostokustannukset nollaantuvat roska-astian tyhjennyksen harvenemisen myötä (vaikkakaan roskis ei täyty lähellekään sitä vauhtia kuin ennen kompostoria), ja lajitellun jätteen astiantyhjennys on vain reilun euron halvempi/kerta. Mitä kalliimpi kompostori, sen kauemmin tietenkin menee. Mahdollinen rahallinenkaan säästö ei kuitenkaan voita sitä iloa, kun voi ajatella saavansa omista jätteistä muhevaa kompostia kukkien, pensaiden ja kasvimaan lannoitteeksi!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Komposti, Piha

Piha ennen ja nyt

Pihamme ei ole lähellekään valmis vielä, mutta on kokenut aikamoisia muodonmuutoksia verrattuna viime kesään. Viime kesä meni rempatessa taloa sisältä, tänä kesänä olemme sitten ehtineet tekemään jotakin pihan hyväksi. Tämän kesän tavoite oli saada piha avarammaksi ja tasaisemmaksi. Pajut olivat valloittaneet pihan ihan kiitettävästi ja raivasimme niitä jo vähän viime kesänä. Tänä keväänä raivaus jatkui ja kaivoimme myös pois kannot ja juurakot.

Tässä muutama ennen-jälkeen -kuva pihastamme:

 

Kuvassa näkymä ulko-ovelta pihalle päin. Vasemmanpuoleinen kuva viime kesältä ja oikeanpuoleinen tämän vuoden toukokuulta. Tässä sama kohta tällä hetkellä:

image

Tässä näkymä portilta kasvimaalle päin:

Vasemmanpuoleinen kuva on viime kesältä, oikeanpuoleinen myös viime kesältä pajujen raivaamisen ja juurakkojen poistamisen jälkeen. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös parkkialueen laajennus. Tässä kuva tältä kesältä:

image

Näkyvin muutos lienee tapahtunut tonttimme kasvimaanurkkauksessa. Tässä ennen-kuvia:

 

Vasemmalla kuva viime kesältä, oikealla tämän vuoden toukokuulta. Tuo puuliiterihän pystytettiin leikkimökin viereen jo viime kesänä, ekassa kuvassa sitä ei vielä ole. Tässä sama kohta tänään:

image

Paljon on vielä tässä pihassa tekemistä, mutta tämän kesän tavoitteeseen on päästy: piha on tasainen ja siinä kasvaa nurmikko. Toukokuussa tasoituksen ja nurmikonsiementen kylvön jälkeen näky oli vielä näin lohduton:

 

20160508_212534

Jätä kommentti

Kategoria(t): Piha